Ekoegon Kaisaniemen liiketila löytyi syksyllä 2006. Elina ja Johanna intoutuivat kattohuoneiston lukuisista huoneista ja komeista maisemista, mutta nuhjuiset huoneet kaipasivat remonttia. Tekijästä ei ollut epäselvyyttä. Tärkeä tehtävä annettiin elokuvalavastaja ja kuvataiteilija Markku Pätilälle.

Markku, millaista tilaa lähdit tavoittelemaan?
Luulen, että Elina ja Johanna pyysivät minut, koska heidän olisi voinut olla vaikea selittää toiveitaan tavalliselle remonttimiehelle. Naiset tietävät, että olen aika rohkea, ja heillä oli jo monta toivetta mielessään. Olimme kaikki samaa mieltä, että valkoista tulee vain hoitolahuoneisiin, muut tilat tehdään värikkäiksi, latinalaisen amerikan tyyliin vähän oudoiksi.

Lattiaa emme halunneet vaihtaa, ja pyrimme parhaan mukaan hyödyntämään sen väriä. Yksi seinä purettiin. Ideana oli saada hoitolaan raikkaita värejä. Ei murrettuja sävyjä eikä mitään rähjäistä, eihän tämä ole mikään baari. Erilaisilla huonekaluilla ja runsailla lampuilla tehtiin sellainen ihme sekoitus, jossa ei ole mitään yhtenäistä tyyliä.

Mitä haasteita kohtasit?
Isoon tilaan nähden meillä oli pieni budjetti (nauraa). Elinan toivomat värit olisivat maksaneet tolkuttomasti, mutta onneksi saimme tutulta lavastuskaveriltani Samilta ainakin 20 purkkia tosi hienoja maaleja. Ostimme ainoastaan vessaan ja eteisaulaan turkoosia. Sekoittelimme maaleista sopivia sävyjä, mutta ainahan lopputulos on vähän yllätys.

Olen onneksi keräillyt kaikenlaisia huonekaluja ja lavastuksista on jäänyt monenlaista tavaraa. Nyt sain varastoni kivasti tyhjenemään. Kavereilta saimme vielä lisää.

Eihän hoitolaa ihan valmiiksi vielä ole saatu. Huonekaluja puuttuu vielä ja osa ratkaisuista on tilapäisiä. Mutta naisten piti alkaa tienata ja mulla on ollut leffoja työn alla.

Mistä itse pidät hoitolassa eniten?
Pidän aika lailla aprikoosinvärisen huoneen tauluseinästä tuoleineen. Alunperin rähjäisen sängyn piti olla Elinan ja Johannan väliaikainen leposija, jossa ne voivat ihan tapissaan loikoa, mutta asiakkaat ovatkin tykänneet siitä niin, että rautasänky jäi paikoilleen. Eteinen on hemmetin hieno vastaanottotiskeineen ja Murano-kattolamppuineen. Keittiön kaapit tehtiin Elinan toiveen mukaisesti tilaa säästäen pystysuorassa vinoiksi.

Millaista fiilistä haluaisit sisään astuvan asiakkaan saavan sisustuksestasi?
Kaisaniemenkadulla on kauhea liikenteen melu ja hissi on aika kalsea, sitten on vielä raskas ruskea ovi. Mutta perillä odottaa vähän erilainen maailma. Toivoisin asiakkaan tuntevan olonsa kotoisaksi, mutta samalla yllättyneeksi, onhan tämä erilainen kuin tyypillinen suomalainen hoitola.

Joku kuulemma jo sanoi Elinalle, että eikös sillä Markulla olisi aikaa vähän rempata täällä. Muutama muukin on pyöritellyt silmiään, mutta uskon, että ainakin visuaalisella alalla olevat ihmiset ovat ottaneet tämän omakseen. Ne, jotka kaipaavat jotain muuta kuin tavanomaista.

Oletko jo itse päässyt hoitohuoneeseen rentoutumaan asiakkaan ominaisuudessa?
Kyllä. Olin sellaisessa kokovartalovyöhyketerapiassa, en minä niitä nimiä tiedä, mutta hyvältä tuntui. Aina kun ehdin, tulen taas.